Jukkatalon 10 kohdan energiansäästöohjelma

Suomessa on viime aikoina useaan otteeseen kiristetty uusia rakennuksia koskevia energiankulutusnormeja. Niillä pyritään ohjaamaan rakentamista kansainvälisten sopimusten ja myöhemmin EU:n Suomelle asettamien ilmastopäästörajoitusten mukaiseksi.   

Suomessa rakentamisen energiankulutus on 39 % kokonaisenergiankulutuksesta (lähde: Ympäristöministeriö). Hiilidioksidipäästöille asetettavat vähennystavoitteet kannattaa kansallisesti kohdistaa ensisijaisesti energiankäyttöön, jossa on saavutettavissa suurimmat säästöt.   

Kaikki nämä kiristyneet vaatimukset sekä kotitalouksien energiankäyttötottumusten muutokset edellyttävät yksittäisten rakentajien päätöksiä edistää energian säästöä. Jukkatalo on laatinut 10 kohdan energiansäästöohjelman, jonka tavoitteena on omalta osaltaan olla edistämässä energiansäästöä sekä auttaa rakentajia tekemään säästöön liittyviä päätöksiä.

1. Tarpeen mukainen omakotitalo
Pientalon kokonaisenergiankulutus riippuu talon lämpöominaisuuksien ja käyttötottumuksien lisäksi myös lämmitettävästä pinta-alasta. Keskeinen energiansäästöön liittyvä seikka on valita juuri perheen tarpeet täyttävä omakotitalo ylimitoittamatta sen kokoa. Asuttavuudeltaan 120 neliömetrin talo voi olla yhtä hyvä kuin 150-neliöinen, jos tilaratkaisut ovat järkeviä.

Koska perheen tarpeet muuttuvat vuosien kuluessa, on energiansäästön kannalta järkevää suunnitella talo, joka on muunneltavissa tarpeiden mukaan. Esimerkiksi talon yläkertaan voidaan jättää laajennusvaraus, tai talo voidaan suunnitella siten, että tilantarpeen vähetessä se voidaan muuttaa paritaloksi. Rakennuksen muodolla, tontille sijoittamisella ja ilmansuunnat huomioimalla voidaan myös säästää talon lämmitysenergiaa.

2. Seinärakenne
Rakennuksen eristystaso on talon ominaisuus, jolla voidaan säästää energiaa käyttäjästä riippumatta. Seinä on perusrakenne, jonka eristystasoa on myöhemmin vaikea nostaa kohtuullisin kustannuksin. Jukkatalon nykyinen seinärakenne on suunniteltu siten, että seinässä ei ole seinän läpi ulottuvia massiivisia puurakenteita. Jukkatalon vakio seinärakenteessa eristevahvuus 270 mm ja jonka U-arvo on 0,15 ja suurelementtiseinällä 0,14. Tätä seinävahvuutta voidaan kasvattaa sisäpuolelta 50 mm lisäeristeellä, jolloin eristeen kokonaisvahvuus on 318 mm j U-arvo parhaimmillaan 0,12.

3. Katto
Toisin kuin seinärakenteessa, kattorakenteen eristysvahvuutta voidaan myöhemmin lisätä, mikäli siihen on varauduttu jo suunnitteluvaiheessa.
Jukkatalon yksikerroksiset talomallit on suunniteltu siten, että eristevahvuus on vakiona 500 mm. Lähes kaikki talomallit on lisäksi suunniteltu siten, että eristevahvuutta voidaan kasvattaa vielä tästäkin vahvemmaksi.  Huomionarvoinen yksityiskohta on Jukkatalon seinä- ja kattorakenteen liittymä, jossa on vältetty seinärakenteen läpi menevät kylmäsillat. Tämä parantaa osaltaan liittymän lämpöarvoa.

4. Lattia
Lattiarakenteissa on tärkeää ottaa huomioon varsinaisen lattiarakenteen eristyskyvyn lisäksi myös se, etteivät perustusrakenteet huononna seinien tai lattian eristyskykyä. Kehittämämme perustusratkaisu varmistaa sen, ettei seinän, perustuksen ja lattian liittymässä synny mahdollisuuksia vuotoihin tai kylmäsiltoihin.   Jukkatalon suunnitelmissa lattiarakenteet on suunniteltu siten, että vakioeristevahvuudeksi tulee 200 mm.

5. Tiiveys
Talon tiiveys on eristyksen kanssa keskeinen energiankulutukseen vaikuttava tekijä. Talon tiiveyteen voidaan vaikuttaa sekä talon rakennesuunnittelulla että huolellisella rakentamisella. Tiiveys vaikuttaa energiankulutukseen siten, että tiiviissä, vedottomassa talossa asumisviihtyvyys on hyvä myös matalammilla lämpötiloilla. Samoin vain tiiviissä talossa poistoilman sisältämä lämpöenergia on mahdollista saada talteen ilmanvaihdon lämmön talteenottolaitteella.  Jukkatalon rakenteet on suunniteltu siten, että höyrynsulkumuovit tiivistetään mahdollisimman suurelta osin mekaanisesti. Myös seinän saumarakenteet on suunniteltu siten, että höyrynsulun tiivistys on mekaaninen. Lisäksi Jukkatalo on laatinut rakentajille ohjeet rakenteiden tiivistämisestä.

6. Ikkunat
Ikkunarakenteelle asetettavissa vaatimuksissa on huomioitava ikkunan vaikutus paitsi lämpöhäviöihin myös ympärillä olevaan seinärakenteeseen. Ikkuna- ja seinärakennetta on tarkasteltava kokonaisuutena. Hyvän seinäkokonaisuuden saavuttamiseksi tulisi ikkunan sisälasin sijaita lämpöeristyksen sisäpinnan tasossa ja ulkolasin lämpöeristyksen ulkopinnan tasossa.   Jukkatalossa ikkunan karmisyvyys on 170 mm, eli vain hieman lämmöneristysvahvuutta pienempi. Ikkunoiden kokonaispinta-ala ja sijoittelu vaikuttavat merkittävästi energiankulutukseen. Oikein sijoitetuilla ikkunoilla saadaan varsinkin kevätkautena runsaasti vapaata energiaa. Jukkataloissa ikkunoiden sijoittelu ja koko pyritään optimoimaan ottaen huomioon talon sijoittelu ilmansuuntien mukaan sekä asumisviihtyvyys.  

7. Ovet
Ovet ovat ikkunoiden lisäksi seinärakenteen osa, jossa poiketaan varsinaisen seinärakenteen lämpöominaisuuksista. Paras tapa pienentää ovien kautta tapahtuvia lämpöhäviöitä on rajoittaa ovien lukumäärää. Pientaloon voidaan helposti suunnitella jopa neljä ulko-ovea pääoven lisäksi. Jukkatalojen suunnittelussa on pyritty ottamaan huomioon se, että ovia on vain käyttötarpeen mukaisesti.

8. Ilmanvaihto
Ilmanvaihto on yksittäisenä kohteena pientalon suurin energiankuluttaja. Pientalon lämpöhäviöistä noin kolmannes johtuu ilmanvaihdosta.  Asumismukavuuden takaamiseksi nykyaikaisissa tiiviisti rakennetuissa pientaloissa on oltava koneellinen ilmanvaihto. Koneellisen ilmanvaihdon energiankulutuksessa on keskeistä ilmanvaihtokojeen lämmön talteenotto ja lämmön talteenoton vuosihyötysuhde.   Pitkällä aikajänteellä tarkasteltuna rakentajan kannattaa aina valita järjestelmä, jossa vuosihyötysuhde on paras mahdollinen.

9. Tulisija
Tulisijan koetaan lisäävän asumismukavuutta pientaloissa. Tämän lisäksi varaavalla tulisijalla voidaan merkittävästi lisätä kotimaisen uusiutuvan energian käyttöä pientaloissa. Tulisijan käyttö talon lämmönlähteenä paranee suunnittelemalla talon ilmanvaihtojärjestelmä siten, että tulisijan luovuttama lämpö voidaan jakaa varsinaisesta tulisijatilasta myös talon muihin tiloihin.   Jukkataloissa tulisijat on pyritty sijoittamaan keskeiselle paikalle taloa. Puuhuoltoa varten Jukka- talolla on piharakennusmallisto. Tästä mallistosta löytyy piharakennuksia, joihin voidaan järjestää toimivan puuhuollon vaatimat tilat.

10. Energiansäästöohjeet
On arvioitu, että pientalon energiankulutuksesta noin 20 % on niin sanottua turhaa kulutusta, joka voidaan poistaa oikeilla käyttötottumuksilla ja laitteiden oikealla käytöllä. Paraskaan säästötekniikka ei auta, mikäli laitteita ei osata käyttää oikein. Opastaakseen kuluttajia oikeisiin käyttötottumuksiin ja laitteiden oikeaan käyttöön, Jukkatalo toimittaa asiakkailleen Motivan laatimat energiansäästöohjeet talopaketin toimituksen yhteydessä.  Yhden asteen muutos sisälämpötilassa vaikuttaa 5 % lämmöntarpeeseen.

Talon rakentamisen energiataloudellisuus - matalaenergiatalosta kohti nollaenergiataloa

Suomessa on talon rakentamisessa hengästyttävällä vauhdilla edetty kohti nollaenergiataloja. Kunniakas tavoite vuoteen 2020 mennessä on, että uudisrakennukset eivät kuluttaisi lainkaan lämmitysenergiaa. Tähän tavoitteeseen pääsemiseksi valtiovalta on tehnyt aikataulutuksen välitavoitteineen.

Alustava suunnitelma nollaenergiataloihin siirtymiseksi:

2010

- Uudisrakentamisen kokonaisenergiankulutusta 30 % parantavat määräykset astuvat voimaan.  
- Huoneistokohtaiset vesimittarit tulevat pakollisiksi uudisrakentamisessa. 
- Energiatehokkuusdirektiivin kansallinen toimeenpano käynnistyy.

2012

- Uusien rakennusten energiatehokkuutta noin 20 % parantavat määräykset astuvat voimaan.
- Uudisrakentamiselle annetaan määräys kokonaisenergiatehokkuudesta, joka sisältää uusiutuvan energian käyttöosuuden. 
- Rakennusten energiatehokkuuden määrittelyssä siirrytään kokonaisenergiamalliin, ja eri energiamuodoille
annetaan yhteismitallistamiskertoimet.

2013

- Rakennusten materiaalitehokkuudelle luodaan ensimmäiset mallit.  
- Lisäksi kehitetään suositusratkaisuja passiivitason rakentamiselle siten, että huomioon otetaan erityisesti
rakennusfysikaaliset ominaisuudet suomalaisessa ilmastossa.

2015

- Rakentamisen energiamuotokertoimilla painotettua kokonaisenergiatehokkuutta noin 30 - 40 % parantavat
määräykset astuvat voimaan.
- Määräysten kiristämisessä otetaan huomioon kyseessä olevan teknologian kehitys ja osaamisen taso.

2017

- Ensimmäiset lähes nollaenergiatason asuinalueet valmistuvat.
- Materiaalitehokkuus sisällytetään rakentamista koskeviin säädöksiin.

2019

- Lähes nollaenergiarakentaminen käytössä julkisissa rakennuksissa.

2020

- Lähes nollaenergiarakentaminen käytössä uudisrakentamisessa.